lauantai 14. toukokuuta 2016


Kauhun hetkiä        jatkuu


Puoli tuntia oli kulunut, ei kuulunut mitään ääntä,hiljaisuus oli tullut.
Nousin varovaisesti seisomaan ja katsoin ulos ikkunasta,susia ei näkynyt pihassa,menin toiseen huoneeseen ja hiivin hiljaa ikkunan luokse ja siellä oli kolme sutta mutta kaksi muuta sutta oli
kadonnut.

Ne kolme sutta juoksivat levottomina pihassa,en tiennyt miksi ne oli niin tohkeissaan ja ne olivat vähän pelokkaita.
Yhtäkkiä kaksi muuta sutta juoksivat metsästä takaisin pihaan,ne haukahtivat ja ulvoivat toisilleen hiljaa.

Sitten ne kaksi sutta jotka olivat juosseet metsästä,menivät kaivaamalleen kuopalle ja ne alkoivat taas
kaivaa,ne kaivoivat kaivoivat ja toinen susi työnsi kuononsa kuoppaan ja se työnsi jotain voimakkaalla liikkeellä ylöspäin.

Sitten toinen susi tarttui hampaillaan kiinni ja se nosti sitä ja se oli iso ja suden oli vaikea saada sitä
kolosta ja se oli karhun pentu ja se oli elossa ja se nukkui pellolla lumikasan alla ja se avasi silmänsä
ja katsoi hämmästyneenä ympärilleen,se ei osannut vielä pelätä.
Mutta sudet säikähtivät karhunpentua ja ne lähtivät juoksemaan peloissaan pois kololta ja ne ulisivat
kauhuissaan.

Mutta karhun pentu istui ihmetellen kuopan reunalla ja välillä se torkkui ja sitten se nousi seisomaan
ja se kääntyi ja se meni takaisin kuoppaan ja karhunpentu nosti tassunsa ja veti lunta kuoppaan niin että se peittyi lumikasan alle.
Sanoin hiljaa;nuku hyvin ja kauniita unia karhunpentu,olet turvassa karhuemon vieressä.
Siellä se nukkui karhuemon vieressä kevääseen saakka.

Viisi sutta juoksentelivat ja yksi susi oli peloissaan ja vauhkona ja yhtäkkiä se lähti juoksemaan kovaa vauhtia ja se juoksi kotini seinään ja susi ulvoi pelosta ja näytti siltä kuin se saanut iskun päähän,se seisoi hetken typertyneenä, sitten se havahtui ja lähti juoksemaan muiden susien luokse.

Kului muutama minuutti ja yksi sudeista huomasi minut kun katsoin ulos ikkunasta ja se lähti juoksemaan taloa kohti,hampaat irvessä ja muristen se juoksi ikkunan luokse. muut sudet lähtivät perään ja kaikki viisi sutta katsoivat minua jamurisivat uhkaavasti.
Yhtäkkiä yksi susista nousi ylöspäin ja katsoi minua lasin läpi hyvin vihaisesti ja valkoiset hampaat näkyi kun se murisi uhkaavasti. Minua pelotti kauheasti ja huusin; ei ei,minua pelottaa,mene pois.

Sitten se meni alas ja lähti juoksemaan poispäin ja sitten se kääntyi ja se lähti juoksemaan minua
kohti ja se juoksi päin ikkunaa niin että se saisi lasin särkymään,se juoksi vauhdilla lasia kohti ja minä juoksin toiseen huoneeseen ja menin piiloon komeroon.
Minä huusin ja itkin,ei ei,milloin tämä loppuu,menkää pois minua kiusaamasta.

Olin vähän aikaa piilossa komerossa ja huomasin ettei kuulunut lasin helinää,ei mitään liikettä,
oli aivan hiljaista.
Avasin komeron oven hiljaa ja nousin sieltä varovaisesti nousten seisomaan,hiivin takaisin toiseen huoneeseen ja huomasin pihassa suden makaavan verisenä lumessa,se oli loukkaantunut kun se oli yrittänyt juosta ikkunaa kohti,muut sudet seisoivat sen ympärillä.

Ilta alkoi pimetä ja sudet olivat edelleen pihassa ja en uskaltanut laittaa valoja,mutta tarina jatkuu




Ei kommentteja: