tiistai 27. huhtikuuta 2010

Eräänä päivänä kävelin metsässä ja oli kaunis aurinkoinen päivä.
Minä kävelin metsäpolkua pitkin ja siellä oli kaunista.Metsäpolun varrella oli kauniita erivärisiä kukkia ja niitä poimin käteeni kävellessäni siellä.
Yhtäkkiä polku loppui ja olin huomaattamani kävellyt talon pihaan ja siellä oli talo
ja se ei ollutkaan mikään pieni talo vaan se oli kartano.
Minä hiivin hiljaa kartanon ovelle ja koputin oveen muutaman kerran,mutta ovi avautui
itsekeen ja menin sisälle kartanoon.
Minä pääsin sisälle ja siellä oli iso eteinen ja sieltä eteisestä lähti käytävä eteenpäin ja lähdin sitä kulkemaan.
Mutta se oli kummallista ettei ketään ihmistä ollut siellä kartanossa,oli hyvin hiljaista ja vähän pelottavaa.
Minä kävelin sitä käytävää eteenpäin ja kiertelin siellä ja katselin ympärilleni,
siellä oli kauniita palmuja ja uima allas ja oli sauna.
Jatkoin matkaani ja löysin suuren keittiön ja siellä oli monenlaista ruokaa valmistettuna mutta ketään ihmistä ei näkynyt mutta menin sitten eteenpäin ja yhtäkkiä olin jossain huoneessa ja siellä oli sohva ja sänky ja tuoli ja myös tv.
Istahdi vähäksi aikaa ja levähdin vähän aikaa ja ihmettelin mikäs paikka tämä
on kun on niin hiljaista.
Minä heräsin säpsähtäen johonkin ääneen,olin hetkeksi laittanut silmäni kiinni ja nukahdin tuokioksi ja heräsin johonkin ääneen mutta en nähnyt mitään,nousin siitä
ja lähdin jatkamaan matkaa.
Menin takaisin keittiöön ja siellä oli myös suuri ruokasali ja huomasin ilokseni
että sinne oli tullut myös ihmisiä joten en ollutkaan yksin.
Eräs nainen tuli tervehtimään minua ja esitteli itsensä kartanon emännäksi ja hän
pyysi minua toisten joukkoon ja pyysi myös syömään.
Niinpä menin toisten joukkoon ja otin myös ruokaa ja siinä oli kaikenlaista ruokaa
salaattia ja liharuokaa ja juomana oli hyvää kotiviiniä.
Ruoka oli herkullista ja muutenkin oli iloinen tunnelma ja musiikki soi ja ihmiset
puhuivat toistensa kanssa.

Niinpä syönnin jälkeen lähdin tutkimaan kartanoa ja löysin suuren kirjaston ja avasin
kirjasto oven hiljaa ja siellä kirjastossa oli suuri pöytä ja siellä pöydän ääressä
istui ihmisiä ja he katsoivat uteliaana minua kun menin kirjastoon,
he pyysivät minua joukkoonsa ja minä menin sinne ja siellä kirjastossa pöydän ääressä istui myös pormestari joka johti puhetta.
Olin jo ollut vähän aikaa kirjastossa ja menin tutkimaan kirjoja ja lehtiä ja yhtäkkiä kuului koputus ovelta ja katsoin sinne ovelle,mies seisoi oven takana
ja hän koputti oveen ja minä menin avaamaan ovea,mutta se mies ei tullutkaan sinne
kirjastoon vaan hän antoi minulle paperin ja pyysi lukemaan sen.
Minä luin paperin ja siinä luki,pakene vielä kun voit.Katsoin hämmästyneenä viestin
tuojaa mutta se mies nosti kätensä ja sanoi hiljaa:ole kiltti ja tottele.
Silloin mies oli hävinnyt ja minä olin hämmästynyt mitä tämä on ja menin takaisin
sinne kirjastoon,se oli tyhjä sillä kaikki olivat lähteneet pois sieltä sillä aikaa
kun juttelin sen miehen kanssa.

Minä lähdin sieltä kirjastosta ja menin huoneeseen ja avasin oven hiljaa ja menin
sisälle ja säpsähdin kun se sama mies oli huoneessa ja hän oli avannut television
ja sitä hän katsoi rauhallisesti.
Minä kysyin mieheltä:mitä sinä haluat minusta,miksi seuraat minua?
Mies vastasi ja sanoi:On parasta kun et tiedä vaan lähde tänään pois sillä tämä
kartano ei ole sinulle oikea paikka ja sitten mies nousi seisomaan ja kääntyi ja lähti pois.
Minä istahdin ja mietin mitä tässä pitäisi tehdä ja ajattelin pitkään ja totesin
parempi kun lähden pois.
Avasin hiljaa huoneen oven ja hiivin käytävään ja kävelin pois päin ja tulin kartanon
ovelle ja avasin sen ja menin kartanon pihalle ja sitten juoksin kovaa vauhtia
pois.

2 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Mikähän kartano tuo mahtoikaan olla? Ja miksiköhän sinun piti sieltä lähteä pois?
Mutta jos se olikin sun uni, ja unessa voi tapahtua mitä vain.
Jatkuuko tämä vielä?

pirren omat jutut ja käsityöt kirjoitti...

Tilanne oli jännittävä ja pelottava ja siksi lähdin pois sieltä kartanosta.
Tarinaan tulee jatkoa.